Wyääh, empäs nyt osaa sanoa miksi tänne tulin kirjoittelemaan. Oon tosi epävarma tän blogin suhteen, en tiedä haluanko tehdä tätä.. vai uutta. Mutta oon aina vihannu sitä, että pitää aloittaa kaikki uudelleen. En ole nimittäin sitä uutta blogia juurikaan sen takia tehnyt, kun inspis ei oikein riitä.
Mutta nyt tänne blogiin kirjottaminen tuntuu oikeastaan mukavalta. Varsinkin nyt kun oon alottanu kunnon kuntokuurin, ja en viitti semmosia missään facebookissa sun muissa hehkuttaa.
Eli tosiaan, hyppäsin suin päin suohon, ja lähdin mukaan go fat go -haasteeseen. Eli kolmen viikon ajan noudatetaan orjallisesti tiettyä ruokavaliota ja treenataan (jos jaksetaan :D). Ei vaan, NYT otin kerrankin itteäni niskasta kiinni ja ryhdyin hommiin. Tää tulee vissiin olemaan henkisesti aika rankkaa ja fyysisesti nyt sitäkin rankempaa. Mutta voisin veikata, että sen arvosta.
Nyt on syöty eka aamupala, ja helvetin pahaahan se oli. Ite nyt en oo koskaan välittäny mehukeitoista, kaurapuurossakin on aina ehdottomasti oltava voisilmä! Ja raejuusto pelkiltään on yhtä helvettiä. Ehkä tähän tottuu?
Ois vielä tarkotus lähteä paikalliselta salilta kysäsemään noitten palautusjuomien perään, tarvis semmonenkin hörpätä joka treenin jälkeen. Oon kuullu huhua, että ne ois aika rankkaa kamaa, eli ihan helvetin pahoja.. Kokemuksia.. Kellään?
Ja tosiaan toi veden juonti alkaa kohta nyppimään, en oo saanu kumottua edes 1/3 koko päivälle määrätystä vesimäärästä. Tänään pitäis käydä vielä heittämässä tunnin lenkki, ja jos sen lihaskunto-treenin vetäsis siihen perään, venytykset.. ja sen jälkeen toivon, että tulee nopeasti ilta ja huominen ja ylihuominen, ja 7.2 millon tää loppuu.
Lopuks kaivelin vielä netin synkästä maailmasta parit tsemppikuvat, joita on hyvä kattella, kun on rikkipoikki ja haluais vaan luovuttaa. Sillon kaivetaan nää kuvat esiin!
