2011

Rallatirallaa. Nyt ei ole sellainen hetki, että jaksaisi laittaa mitään uutta, joten laitan muutamia kuvia viime kesältä teidän iloksenne ja suruksenne.

Viime kesä oli kyllä paras kesä ikinä, 2011 kesällä on oltava todella paljon annettavaa, jos se aikoo kuroa 2010 kesän tasolle.

Tutustuin viime kesän aikana niin moniin uusiin mahtaviin ihmisiin, että ei voi kun olla onnellinen siitä. Jotkut ihmiset taas lähtivät, mutta oikeastaan ketään niistä en ole jäänyt kaipaamaan. Olen juuri näin onnellinen.

Välillä sitä kyllä miettii, onko tosiaan tarkoitettu niin, että kohtaa jonkun ihmisen. En tarkoita tällä pelkästään mitään sielunkumppaneita, vaan ystäviäkin.
Mutta tuntuu välillä, että niin moni palanen loksahtaa kohdalleen, mutta ei olisi loksahtanut jos olisi valinnut toisin. Monimutkaista ja ihmismielelle todella mieltäraastava kysymys.

Tällä hetkellä omistan aivan mahtavan ystäväpiirin, enkä haluaisi luopua yhdestäkään. On vaan niin mukava tietää, että on ne jotka oikeasti välittävät.

Kyllä ystävät loppujenlopuksi tunnistaa, niistä kaikista muista ihmisolioista.

Voin tähän väliin sanoa, että en voisi elää ilman Timberiä, H:ta, A:ta, Caroa ja Lellua.



Joku tuossa kyseli, että mikä se ammatti nyt sitten on, mitä teen. Siitä voin tehdä myöhemmin postauksen. :)
Nyt pienet päikkärit, oon aivan rättiväsynyt.