20110404

Friends will be friends

Arvatkaa mitä? Olin tänään tunninmittaisella lenkillä, ja aloin miettimään minkälaista elämä olisi ilman ystäviä. Ihan kamalaa!
Ei pystyisi juttelemaan kenenkään kanssa hassuja juttuja ja pelleillä, eikä pystyisi myöskään avautumaan kellekkään sielunsa syövereistä pelkäämättä, että ne joutuvat vieraiden ihmisten korviin. Ystäviin voi luottaa, ilman että tarvitsee joka lauseen jälkeen sanoa "tätä ei sitten saa kertoa kellekkään", koska se on jo selvää.

Mä olen sen verran onnellinen, että olen saanut ystävikseni hullun lauman sekopäisiä ihanuuksia. Tempaus tempaukseltaan ovat yhtä hullumpia ja hauskempia. Naurulta ei voi välttyä.

Ystävät kuuntelevat kun on pahamieli ja suruttaa, ja ne kuuntelvat jos on onnellinen ja kaikki menee hyvin, silloin ystävät ovat onnellisia ystävänsä puolesta. Niin minä ainakin olen onnellinen, jos ystävilläni on kaikki hyvin ja vastoin taas surullinen kun he ovat.


Paras ystävä on sellainen, joka on vain paras. Ei tarkoita, että paras ystävä olisi jotenkin parempi kuin muut ystävät, se on semmoinen ystävä jonka kanssa varmaankin viettää eniten aikaa, ja jonka kanssa ajatusmaailma on jokseenkin samanlainen. Tai sitten niin erinlainen, että ymmärtää toista todella hyvin.


Loppujen lopuksi, en voisi kyllä edes ajatella elämääni ilman ystäviäni. He ovat elämäni suola, ilman heitä elämä olisi todella kurjaa.

Tytöille huippukiitos, että ootte olemassa. Timber, H, A, Lellu, Car, Sar ja Sat! T. Emski

Ei kommentteja: